Outi Salo: Näyttämötaide saavutettavaksi

Tekstitys auttaa kokemaan esimerkiksi teatteriesityksen, vaikkei vuorosanoja kuulisi. Maanantaina Näyttämötaide saavutettavaksi -seminaarissa keskusteltiin siitä, miten tekstitys teatterissa kannattaisi toteuttaa. Klockriketeaternissa pidettyyn seminaariin kokoontui teattereiden henkilökuntaa, saavutettavuusalan asiantuntijoita ja muuta tekstityksestä kiinnostunutta yleisöä.

Lissy Lovett

Ensiksi Lissy Lovett Stagetextistä kertoi Iso-Britannian tekstitystoiminnasta ja siellä hyväksi havaituista käytännöistä. Lovett toi esiin muun muassa kuinka suuri työ näytelmän tekstityksen valmistamisessa on, millaisiin teknisiin ratkaisuihin Stagetext on päätynyt ja kuinka he kouluttavat tekstittäjiään. Stagetextin mukaan jopa kolmasosa yleisöstä pitää tekstitystä hyödyllisenä, vaikka vain 5 % ilmoittaisi etukäteen tarvitsevansa tekstityksen. Tämä on mielestäni hyvin kiinnostavaa, ja loogista. Itse olen niin sanotusti hyväkuuloinen, mutta enpä voi väittää olleeni koskaan näytelmässä, jossa olisin kuullut kaikki vuorosanat ongelmitta. Joskus suomalaista elokuvaakin katsoessa haluaisin luntata tekstityksestä, mitä vaikkapa hiljaisesti murretta puhuva roolihahmo oikein mutisee.

Stagetext on toteuttanut tekstityksen välillä lavan reunalle, välillä lavastuksen sisälle. Tekstinäyttö keskellä lavastusta oli minulle uusi ajatus ja vaikutti nerokkaalta. Toki siinäkin on haasteensa, mutta huomio pysyy lavalla eikä katsetta tarvitse siirtää kovin paljon.

Puheenvuoron aikana huomattiin myös, että kieliolosuhteet Suomessa ja Iso-Britanniassa ovat hyvin erityyppiset. Britanniassa riittää, että päätetään tekstittää esitys – Suomessa pitää usein pähkäillä, toteutetaanko tekstitys vain samalla kielellä kuin näytelmä, vai tarjotaanko lisäksi käännös muille kotimaisille kielille ja kenties vielä englanniksikin.

Tekstitysseminaarissa on tietenkin kirjoitustulkkaus! Kimmo Karjunen vuorossa.

Tekstitys voi olla myös taiteellinen ratkaisu. Tutkivan teatterityön keskus esitteli tekstitystyöpajaansa, jossa repliikkien tekstitys heijastettiin esimerkiksi lavasteisiin ja rekvisiittaan. Teksti saattoi liikkua näyttelijän kanssa samaan tai eri suuntaan, jopa pudota jonkun päähän, ja luoda siten erilaisia merkityksiä. Monia seminaarin osallistujia, myös minua, kiehtoi ajatus tekstityksen käyttämisestä sekä saavutettavuuden lisääjänä että esteettisenä elementtinä.

Päivän päätteeksi oltiin yhtä mieltä siitä, että tekstitystä tarvitaan ja siitä hyötyvät myös monet muut kuin ne, joille se on välttämätöntä.

Teksti: Outi Salo
Kuvat: Sari Salovaara

Lisää tietoa teatteriesitysten tekstittämisestä:
Kuulokynnys ja Näyttämötaide saavutettavaksi -hankkeen artikkelit

Teatteria kaikille! Opas teattereille saavutettavaan toimintaan

Seminaarissa oli noin kuusikymmentä osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta

Sari Salovaara: Uutta ja vanhaa

Uuden Kulttuuria kaikille tuki ry:n hallitus on saatu muodostettua! Pitkä valmistelu saatiin yhteen taitekohtaan. Me työntekijät saimme tavata uudet pomomme eli hallituksen ja sen puheenjohtajaksi valitun (suostuneen!) presidentti Tarja Halosen. Eniten jäi mieleen Tarja Halosen viesti siitä, että tästä työ sitten alkaa. Aloitamme siis uudessa muodostelmassa, mutta arkirutiinit ovat vielä samoja kuin ennen. Eli mitä me sitten oikeastaan teemme? 

 

Ainakin teemme monenlaista yhteistyötä. Työskentelemme ihmisten kanssa, jotka tekevät töitä teattereissa, museoissa, valtiollisessa tai kunnallisessa kulttuurihallinnossa, erilaisissa oppilaitoksissa jne. Yhtä tärkeää on yhteistyömme erilaisten vähemmistöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkiksi tällä viikolla olimme mukana Kuuloliiton seminaarissa. Aihe liittyi siihen, että (teatteri)esityksiä olisi helpompi seurata jos puhe on nähtävillä tekstitettynä. Tuosta tekstitys-seminaarista Outi Salo kirjoittaa tässä blogissa enemmänkin.

Touch Graphics Europen kohokuva taideteoksesta

Muuten olemme mm. hartaasti ruotineet OKM:n työryhmässä toimenpide-ehdotuksia, joilla parannetaan ihmisten kulttuurioikeuksia. Kokouksen huippukohta oli kun saamelainen puheenjohtaja joikasi. Pian tapaamme Barcelonasta tulevan Bernat Franquesan, joka esittelee käsin tunnusteltavaa materiaalia kuten kohokuvia taideteoksista. Avuksi on lupautunut Kaisa Penttilä, joka osaa paremmin kertoa, että toimivatko Touch Graphics Europen tuotteet oikeasti myös näkövammaisen ihmisen käsissä. Mielessäni pyörii myös ensi viikolla Sastamalassa tehtävä kartoitus kirjamuseo Pukstaavin saavutettavuudesta. Ehkä ainakin tuhat kiinnostavaa asiaa on odottamassa tekijäänsä, jatketaan itse kukin punnertamista!!

Teksti ja kuvat: Sari Salovaara

Kaisa kokeilee Smartpeniä

Bernat Franquesa esittelee kohokarttaa

Joissakin tunnusteltavissa materiaaleissa oli myös ääninäyte - tässä villisian ääntelyä

Sari Salovaara: Jännittävä päivä

Tänään on jännittävä päivä. Olen ollut viime kuukausina aika usein täpinöissäni ja tunteiden vallassa. Kulttuuria kaikille -palvelussa ”kaikki” muuttuu. Kulttuuria kaikille -palvelu syntyi siksi (kuka muu muistaa niitä aikoja?), että aika monen mielestä taiteesta ja kulttuurista eivät päässeet kaikki halukkaat osallisiksi. Se syntyi siksi että Valtion taidemuseossa ja silloisessa opetusministeriössä tiedostettiin, että yhdenvertaisuuden edistämisessä olisi vielä tekemistä.

Nyt palvelua sellaisena kuin se syntyi ja on kasvanut 10 vuotta ei enää kohta ole. Tilalle syntyy uutta!

No ehkä liioittelen, kaikki ei muutu, sillä henkilöstö ei nyt juuri vaihdu, missio on syventynyt mutta suurin piirtein sama kuin ennen ja onneksi rahoittajakin on edelleen sitoutunut.  Ennen samoin kuin nyt kolkuttelemme kulttuuritoimijoiden ovilla ja ehkä vähän jonkun omassatunnossakin. Mutta mikä on muuttumassa?

Muutaman kuukauden kuluttua emme ole enää osa Valtion taidemuseota. Hyvästi upeat Ateneum, Kiasma ja Siff! Valtion taidemuseon suojissa olemme kasvaneet ja nyt viimein lähes itsenäistyneet. Samalla tervetuloa uudet rakenteet eli Kulttuuria kaikille tukiyhdistys ja sen edustajat taide- ja kulttuurialan järjestöistä sekä puheenjohtaja huipulta.

No mitä sitten oikeasti tapahtuu? Tänään on odotettu päivä: me työntekijät kohtaamme ensi kerran uuden yhdistyksen upouuden hallituksen kokonaisuudessaan.  Muutos tapahtuu ja alkaa konkretisoitua. Me työntekijät: Rita, Ahmed, Aura, Outi ja minä kukin yritämme selvitä tästä parhain päin.

Lisää kirjoituksia on tulossa, pysykää kuulolla!


Sari Salovaara